Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat

Oy Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat oli Turussa vuoteen 1971 saakka toiminut harjoja ja siveltimiä valmistanut yritys, joka oli 1900-luvun alussa Pohjoismaiden suurin alallaan. Se toimi 90 vuotta Turun Länsirannan kaupunginosassa Kalastajankadun ja nykyisin matkustajasatamaan johtavan rautatien välissä. Vuodesta 1978 saakka tehtaan tiloissa on toiminut Turun museokeskus.^[1]

Oy Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat
Perustettu	1881 (Åströmin harja- ja sivellintehdas) 1918 (Harjateollisuus Oy) 1924 (Oy Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat)
Perustaja	Johan Algot Hartman Einar Mattsson Edvard Åström
Lakkautettu	1971
Toimitusjohtaja	Ralf Einar Mattsson (1953–1971)
Puheenjohtaja	Bertil Holmström
Kotipaikka	Turku
Tuotteet	harjat ja siveltimet
Henkilöstö	100 (1969)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Harjatehtaan entisissä tiloissa toimii nyt Turun museokeskus.

Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat muodostui vuonna 1924 Johan Algot Hartmanin ja monella teollisuusalalla toimineen Edvard Åströmin harjanvalmistusyritysten fuusiossa. Hartman oli perustanut Harjateollisuus Oy:n vuonna 1918 Raunistulan Konsantie 12:n kellarikerrokseen. Vuonna 1924 hän osti yhtiökumppaninsa Einar Mattssonin kanssa vuonna 1881 perustetun^[2] Ab Åströms Fabriker Oy:n omistaman harja- ja sivellintehtaan Turun Kalastajankadulta, ja uuden yrityksen nimeksi tuli Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat.^[3][1][4]

Tehtaan puurakennusten tuhouduttua talvisodan pommituksissa Kalastajankadulle rakennettiin tiilestä uudet kolmikerroksiset tehdastilat vuosina 1940–1942. Tehtaan muodostivat puutyöosasto, harja- ja sivellinosasto, hiussivellinosasto ja harjasitomo. Tuotteiden runkoaineina käytettiin haapaa, koivua ja mäntyä, harjaskuituina sianharjaksia, hevosen häntäjouhia, lehmän häntäkarvoja, oravanhäntiä ja erilaisia koti- ja ulkomaisia kasviskuituja.^[1]

Harja- ja sivellintehtaan toiminta päättyi kokonaan vuonna 1971. Se työllisti 1960-luvun lopulla noin sata henkilöä^[5]. Tuotannon loputtua tiloja käytettiin Höyrylaivaosakeyhtiö Boren varastona. Vuodesta 1978 alkaen tiloissa on toiminut Turun maakuntamuseo. 2010-luvun lopulta alkaen tehdasrakennusten naapurustoon rakennetaan Linnanfältin puukerrostaloalue.^[1]

Yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana noin 30 vuoden ajan toimi Einar Mattsson (1892–1953)^[4]. Yhtiön viimeisenä toimitusjohtajana toimi vuodesta 1953 Ralf Einar Mattsson. Hallituksen puheenjohtajana 1960-luvun lopulla toimi Bertil Holmström.^[5]