Yleisgeminaatio

Yleisgeminaatio on hyvin monissa suomen kielen murteissa esiintyvä ilmiö, jossa konsonantit kahdentuvat eli geminoituvat lyhyen painollisen (tai sivupainollisen) vokaalin ja pitkän painottoman vokaalin (tai diftongin) välissä, esim. tullee tuppaan satteella.

Ilmiö on yleinen savolais-, kaakkois-, keski- ja pohjoispohjalais- sekä peräpohjalaismurteissa.^[1] Savolaismurteiden alueista sen ulkopuolelle jäävät kuitenkin Etelä-Pohjanmaan Järviseutu ja Päijät-Hämeen murteiden alue lukuun ottamatta Jyväskylän seutua, missä yleisgeminaation esiintyminen on horjuvaa. Kyseessä on ilmeisesti suhteellisen uusi ilmiö, sillä 1500-luvulla Savosta Skandinaviaan lähteneiden siirtolaisten jälkeläiset, metsäsuomalaiset, eivät tunteneet sitä. Kirja- ja yleiskielessä yleisgeminaatiota ei esiinny.