ETH Zürich

Eidgenössische Technische Hochschule Zürich (engl. Swiss Federal Institute of Technology Zurich) on Sveitsin liittovaltion teknillinen korkeakoulu Zürichissä. Korkeakoulu on perustettu vuonna 1855. Korkeakoulun opetus tapahtuu 16 osastolla, ja siellä on 25 200 opiskelijaa (v. 2023). ETH Zürich toimii kahdella kampuksella, keskustassa (Zentrum) ja Hönggin kaupunginosassa (Hönggerberg).

Eidgenössische Technische Hochschule Zürich
Eidgenössisches Polytechnikum
engl. Swiss Federal Institute of Technology
Perustettu	1855
Tyyppi	julkinen
Rahoitus	liittovaltio 89 %
Budjetti	1,7 mrd. Sfr.
Henkilökunta	8 800 (v. 2019)
Opiskelijoita	22 200 (v. 2019)
Jatko-opiskelijoita	4 800 (v. 2019)
Sijainti	Zürich, Zürichin kantoni Sveitsi
Osoite	Rämistrasse 101, 8092 Zürich
Kampus	Zentrum ja Hönggerberg
Sivusto	https://www.ethz.ch/
Infobox OK

Osastot

ETH Zürichin opinto-osastot on ryhmitelty viiteen osa-alueeseen:^[1]

• arkkitehtuuri ja rakentaminen (Architektur und Bauwissenschaften)
• insinööritieteet (Ingenieurwissenschaften)
• luonnontieteet ja matematiikka (Naturwissenschaften und Mathematik)
• luonnontieteiden systematiikka (Systemorientierte Naturwissenschaften)
• johtamis- ja yhteiskuntatieteet (Management-​ und Sozialwissenschaften).

Opiskelijoille on tarjolla yhteensä 24 kandidaattiohjelmaa^[2] ja 27 maisteriohjelmaa^[3] teknisten tieteiden ja luonnontieteiden alueilla.

Opiskelijat ja henkilökunta

Vuonna 2023 korkeakoulussa oli 25 200 opiskelijaa. Suurin osa opiskeli perustutkintoja, joko kandidaatin (Bachlor) tutkintoa (11 000) tai maisterin tutkintoa (9 000). Tohtori- ja muita jatko-opiskelijoita oli yhteensä 5 100.^[4]

Henkilökuntaa ETH Zürichissä oli vuonna 2023 yhteensä täysaikaisiksi muutettuna 10 700 henkilötyövuotta. Professoreita oli kaikkiaan 560.^[4]

Taloustietoja

Vuonna 2023 korkeakoulun kulut olivat 1 992 milj. Sfr. Päärahoittaja oli Sveitsin liittovaltio (1 365 milj. Sfr eli 68 %). 31 % tuloista (626 milj. Sfr) tuli muualta, esimerkiksi ulkopuolisena tutkimusrahoituksena, tilaustöistä ja palvelumyynnistä.^[5]

Historiaa

Korkeakoulu perustettiin vuonna 1855 nimellä "Eidgenössisches Polytechnikum", ja alkuperäinen nimi elää yhä monissa yhteyksissä: Ylioppilaskunnan lehti on nimeltään Polykum ja vuosittaiset tanssiaiset Polyball. Keskustasta kampuskukkulalle kulkee funikulaari Polybahn. Paikalliset puhuvat usein vain Polysta ETH Zürichiä tarkoittaessaan.

Vertailua

ETHZ on maailmanlaajuisissa vertailuissa 2010-luvulla luokiteltu useimmiten sijoille 10–20.^[6]

ETH:laisia henkilöitä

Yliopistossa opiskelleita henkilöitä ja professoreita, jotka ovat saaneet Nobelin palkinnon:

• 1901 Wilhelm Conrad Röntgen (fysiikka) – opiskellut
• 1913 Alfred Werner (kemia) – professori
• 1915 Richard Martin Willstätter (kemia) – professori
• 1918 Fritz Haber (kemia) – opiskellut
• 1920 Charles-Edouard Guillaume (fysiikka) – opiskellut
• 1921 Albert Einstein (fysiikka) – Matematiikan opiskelija vuodesta 1896 vuoteen 1900 ja professori vuodesta 1912 vuoteen 1916
• 1936 Peter Debye (kemia) – professori
• 1938 Richard Kuhn (kemia) – professori
• 1939 Leopold Ruzicka (kemia) – professori
• 1943 Otto Stern (fysiikka) – Luennoitsija (1914)
• 1945 Wolfgang Pauli (fysiikka) – professori
• 1950 Tadeus Reichstein (lääketiede) – opiskellut
• 1952 Felix Bloch (fysiikka) – opiskellut
• 1953 Hermann Staudinger (kemia) – professori ja luennoitsija
• 1975 Vladimir Prelog (kemia) – professori
• 1978 Werner Arber (lääketiede) – opiskellut
• 1986 Heinrich Rohrer (fysiikka) – opiskellut
• 1987 Georg Bednorz ja Karl Alexander Müller (fysiikka) – opiskelleet
• 1991 Richard Ernst (kemia) – professori
• 2002 Kurt Wüthrich (kemia) – professori.

ETH:lla toimineita suomalaisia:

• Rolf Nevanlinna luennoi vuosina 1928–1929.
• Lars Ahlfors hoiti professuuria kahteen otteeseen 1920- ja 1940-luvuilla.
• Matti Leisola toimi tutkimusryhmän johtajana vuosina 1981–1988.