äyräs

Katso myös: Äyräs

Suomi

Substantiivi

äyräs (41)

1. rantatörmä

Ääntäminen

• IPA: /ˈæy̯ræs/
• tavutus: äy‧räs

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	äyräs	äyräät
genetiivi	äyrään	äyräiden äyräitten
partitiivi	äyrästä	äyräitä
akkusatiivi	äyräs; äyrään	äyräät
sisäpaikallissijat
inessiivi	äyräässä	äyräissä
elatiivi	äyräästä	äyräistä
illatiivi	äyrääseen	äyräisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	äyräällä	äyräillä
ablatiivi	äyräältä	äyräiltä
allatiivi	äyräälle	äyräille
muut sijamuodot
essiivi	äyräänä	äyräinä
translatiivi	äyrääksi	äyräiksi
abessiivi	äyräättä	äyräittä
instruktiivi	–	äyräin
komitatiivi	–	äyräine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	äyrää-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	äyräs-

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

jokiäyräs

Aiheesta muualla

• äyräs Kielitoimiston sanakirjassa