ablatiivi

Katso artikkeli Ablatiivi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

ablatiivi (5)

1. (kielitiede) sijamuoto, ulkopaikallissija, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota, ulkoeronto. Käytetään laajasti myös muissa merkityksissä.

   Suomen kielen ablatiivin sijapääte on -lta/-ltä.

   Pojalta on ablatiivi poika-sanasta — pojalta odotamme paljon.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑblɑˌt̪iːʋi/, [ˈɑblɑˌt̪iːʋi]
• tavutus: ab‧la‧tii‧vi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ablatiivi	ablatiivit
genetiivi	ablatiivin	ablatiivien (ablatiivein)
partitiivi	ablatiivia	ablatiiveja
akkusatiivi	ablatiivi; ablatiivin	ablatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi	ablatiivissa	ablatiiveissa
elatiivi	ablatiivista	ablatiiveista
illatiivi	ablatiiviin	ablatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ablatiivilla	ablatiiveilla
ablatiivi	ablatiivilta	ablatiiveilta
allatiivi	ablatiiville	ablatiiveille
muut sijamuodot
essiivi	ablatiivina	ablatiiveina
translatiivi	ablatiiviksi	ablatiiveiksi
abessiivi	ablatiivitta	ablatiiveitta
instruktiivi	–	ablatiivein
komitatiivi	–	ablatiiveine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ablatiivi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. ulkoeronto

afrikaans: ablatief englanti: ablative, ablative case espanja: ablativo livvi: ablatiivu norja: ablativ pohjoissaame: ablatiiva puola: ablatyw

ruotsi: ablativ saksa: Ablativ m. tanska: ablativ turkki: ayrılma hali, ablatif, çıkma durumu unkari: ablativus venäjä: отложительный падеж viro: alaltütlev, alaltütlev kääne, ablatiiv

Liittyvät sanat

• sijamuoto, ablatiivisija

Synonyymit

• ulkoeronto

Aiheesta muualla

• ablatiivi Kielitoimiston sanakirjassa
• ablatiivi Tieteen termipankissa