Tempus

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	das Tempus	die Tempora
akkusatiivi	das Tempus	die Tempora
datiivi	dem Tempus	den Tempora
genetiivi	des Tempus	der Tempora
21

Tempus n. (monikko Tempora)

1. (kielitiede) tempus, aikamuoto

   Deutsch hat vier Tempora.

   Saksassa on neljä tempusta.

Etymologia

latinan sanasta tempus

Aiheesta muualla

• Tempus Dudenissa (saksaksi)