abstraktius

Suomi

Substantiivi

abstraktius (40)

1. se, että on abstrakti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	abstraktius	abstraktiudet
genetiivi	abstraktiuden	abstraktiuksien
partitiivi	abstraktiutta	abstraktiuksia
akkusatiivi	abstraktius; abstraktiuden	abstraktiudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	abstraktiudessa	abstraktiuksissa
elatiivi	abstraktiudesta	abstraktiuksista
illatiivi	abstraktiuteen	abstraktiuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	abstraktiudella	abstraktiuksilla
ablatiivi	abstraktiudelta	abstraktiuksilta
allatiivi	abstraktiudelle	abstraktiuksille
muut sijamuodot
essiivi	abstraktiutena	abstraktiuksina
translatiivi	abstraktiudeksi	abstraktiuksiksi
abessiivi	abstraktiudetta	abstraktiuksitta
instruktiivi	–	abstraktiuksin
komitatiivi	–	abstraktiuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	abstraktiude-
vahva vartalo	abstraktiute-
konsonantti- vartalo	abstraktiut-

Etymologia

• adjektiivi abstrakti + johdin -us

Käännökset

1. se, että on abstrakti

englanti: abstractness

Aiheesta muualla

• abstraktius Kielitoimiston sanakirjassa