af-

Muinaisenglanti

Prefiksi

af-

1. pois, pois päin, irti, erilleen

Etymologia

• germaanisen kantakielen sanasta *aba-

Muinaisnorja

Prefiksi

af-

1. pois, pois päin, erilleen
2. kohtuuttoman, liian

Etymologia

• germaanisen kantakielen sanasta *aba- < yhdyssanamuoto sanasta *ab < esigermaanisen kielen sanasta *h₂epó- (’pois’, ’erilleen’) < siirtymälaina indoeurooppalaisesta kantakielestä

Ruotsi

Prefiksi

af-

1. (vanhahtava) vuoden 1906 kielenuudistusta edeltänyt kirjoitusasu sanasta av-

Tanska

Prefiksi

af-

1. prefiksi, joka viittaa verbin ilmaiseman toiminnan loppumiseen tai loppuun saattamiseen
2. verbiin liitettävä prefiksi, joka ilmaisee liikettä poispäin; pois

   af + give 'antaa' → afgive 'päästää' (hajua, päästöjä)

Ääntäminen

• IPA: /ɑʊ̯/

Etymologia

• siirtymälaina muinaisnorjasta