agitointi

Suomi

Substantiivi

agitointi (5-J)

1. agitoiminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑgiˌt̪oi̯nt̪i/
• tavutus: a‧gi‧toin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	agitointi	agitoinnit
genetiivi	agitoinnin	agitointien (agitointein)
partitiivi	agitointia	agitointeja
akkusatiivi	agitointi; agitoinnin	agitoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	agitoinnissa	agitoinneissa
elatiivi	agitoinnista	agitoinneista
illatiivi	agitointiin	agitointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	agitoinnilla	agitoinneilla
ablatiivi	agitoinnilta	agitoinneilta
allatiivi	agitoinnille	agitoinneille
muut sijamuodot
essiivi	agitointina	agitointeina
translatiivi	agitoinniksi	agitoinneiksi
abessiivi	agitoinnitta	agitoinneitta
instruktiivi	–	agitoinnein
komitatiivi	–	agitointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	agitoinni-
vahva vartalo	agitointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi agitoida (vartalo agitoi- ) + johdin -nti

Käännökset

1. agitoiminen

englanti: agitation

Aiheesta muualla

• agitointi Kielitoimiston sanakirjassa