alasin

Suomi

Substantiivi

alasin (33)

1. sepän takomisen alustana käyttämä raskas metallialusta
2. (anatomia) yksi korvan kuuloluista, alasinluu

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑlɑsin/
• tavutus: a‧la‧sin

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	alasin	alasimet
genetiivi	alasimen	alasimien alasinten
partitiivi	alasinta	alasimia
akkusatiivi	alasin; alasimen	alasimet
sisäpaikallissijat
inessiivi	alasimessa	alasimissa
elatiivi	alasimesta	alasimista
illatiivi	alasimeen	alasimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	alasimella	alasimilla
ablatiivi	alasimelta	alasimilta
allatiivi	alasimelle	alasimille
muut sijamuodot
essiivi	alasimena (alasinna)	alasimina
translatiivi	alasimeksi	alasimiksi
abessiivi	alasimetta	alasimitta
instruktiivi	–	alasimin
komitatiivi	–	alasimine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	alasime-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	alasin-

Käännökset

1. työkalu

azeri: zindan englanti: anvil espanja: yunque m. hollanti: aanbeeld italia: incudine kreikka: αμόνι latina: incus

ranska: enclume f. saksa: Amboss turkki: örs uzbekki: sandon venäjä: наковальня viro: alasi

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• alasinluu

Idiomit

• olla vasaran ja alasimen välissä – olla painostettuna kahdelta taholta

Aiheesta muualla

• alasin Kielitoimiston sanakirjassa
• alasin Tieteen termipankissa