alustava

Suomi

Verbi

alustava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä alustaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	alustava	alustavat
genetiivi	alustavan	alustavien (alustavain)
partitiivi	alustavaa	alustavia
akkusatiivi	alustava; alustavan	alustavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	alustavassa	alustavissa
elatiivi	alustavasta	alustavista
illatiivi	alustavaan	alustaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	alustavalla	alustavilla
ablatiivi	alustavalta	alustavilta
allatiivi	alustavalle	alustaville
muut sijamuodot
essiivi	alustavana	alustavina
translatiivi	alustavaksi	alustaviksi
abessiivi	alustavatta	alustavitta
instruktiivi	–	alustavin
komitatiivi	–	alustavine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	alustava-
vahva vartalo	alustava-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• alustava Kielitoimiston sanakirjassa