anapesti

Suomi

Substantiivi

anapesti (5)

1. runojalka, joka koostuu kahdesta lyhyestä ja yhdestä pitkästä (painollisesta) tavusta ( ⌣ ⌣ ─ )

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	anapesti	anapestit
genetiivi	anapestin	anapestien (anapestein)
partitiivi	anapestia	anapesteja
akkusatiivi	anapesti; anapestin	anapestit
sisäpaikallissijat
inessiivi	anapestissa	anapesteissa
elatiivi	anapestista	anapesteista
illatiivi	anapestiin	anapesteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	anapestilla	anapesteilla
ablatiivi	anapestilta	anapesteilta
allatiivi	anapestille	anapesteille
muut sijamuodot
essiivi	anapestina	anapesteina
translatiivi	anapestiksi	anapesteiksi
abessiivi	anapestitta	anapesteitta
instruktiivi	–	anapestein
komitatiivi	–	anapesteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	anapesti-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

kreikasta

Käännökset

1. kahdesta lyhyestä ja yhdestä pitkästä tavusta koostuva runojalka

englanti: anapest espanja: anapesto m. latina: anapaestus m.

ranska: anapeste m. saksa: Anapäst m.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: anapestinen

Vastakohdat

• (vastakkainen) daktyyli

Aiheesta muualla

• anapesti Tieteen termipankissa

Lähteet

• Pieni tietosanakirja. 1, A - Isonzo / toim. Jaakko Forsman ... [et al.]. Helsinki: Otava, 1925: hakusana Anapesti (Project Runebergissa)