anoja

Suomi

Substantiivi

anoja (10)

1. henkilö, joka anoo

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑnojɑ/
• tavutus: a‧no‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	anoja	anojat
genetiivi	anojan	anojien (anojain)
partitiivi	anojaa	anojia
akkusatiivi	anoja; anojan	anojat
sisäpaikallissijat
inessiivi	anojassa	anojissa
elatiivi	anojasta	anojista
illatiivi	anojaan	anojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	anojalla	anojilla
ablatiivi	anojalta	anojilta
allatiivi	anojalle	anojille
muut sijamuodot
essiivi	anojana	anojina
translatiivi	anojaksi	anojiksi
abessiivi	anojatta	anojitta
instruktiivi	–	anojin
komitatiivi	–	anojine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	anoja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi anoa + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka anoo

englanti: petitioner, applicant

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

turvapaikananoja

Aiheesta muualla

• anoja Kielitoimiston sanakirjassa