anomus

Suomi

Substantiivi

anomus (39)

1. nöyrä pyyntö; virallinen pyyntö

   Alokkaiden loma-anomuksia on toistaiseksi turha jättää.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑnomus/
• tavutus: a‧no‧mus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	anomus	anomukset
genetiivi	anomuksen	anomusten anomuksien
partitiivi	anomusta	anomuksia
akkusatiivi	anomus; anomuksen	anomukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	anomuksessa	anomuksissa
elatiivi	anomuksesta	anomuksista
illatiivi	anomukseen	anomuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	anomuksella	anomuksilla
ablatiivi	anomukselta	anomuksilta
allatiivi	anomukselle	anomuksille
muut sijamuodot
essiivi	anomuksena	anomuksina
translatiivi	anomukseksi	anomuksiksi
abessiivi	anomuksetta	anomuksitta
instruktiivi	–	anomuksin
komitatiivi	–	anomuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	anomukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	anomus-

Etymologia

verbi anoa + johdin -mus

Käännökset

1. nöyrä pyyntö; virallinen pyyntö

englanti: application hollanti: rekest italia: richiesta

ruotsi: anhållan saksa: Antrag m.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (virallinen pyyntö) hakemus

Yhdyssanat

anomuskirjelmä, armahdusanomus, armonanomus, erivapausanomus, eroanomus, joukkoanomus, korvausanomus, laina-anomus, lupa-anomus

Aiheesta muualla

• anomus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 21, 103, 2287 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa