antaumus

Suomi

Substantiivi

antaumus (39)

1. suuri omistautuminen jollekin

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	antaumus	antaumukset
genetiivi	antaumuksen	antaumusten antaumuksien
partitiivi	antaumusta	antaumuksia
akkusatiivi	antaumus; antaumuksen	antaumukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	antaumuksessa	antaumuksissa
elatiivi	antaumuksesta	antaumuksista
illatiivi	antaumukseen	antaumuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	antaumuksella	antaumuksilla
ablatiivi	antaumukselta	antaumuksilta
allatiivi	antaumukselle	antaumuksille
muut sijamuodot
essiivi	antaumuksena	antaumuksina
translatiivi	antaumukseksi	antaumuksiksi
abessiivi	antaumuksetta	antaumuksitta
instruktiivi	–	antaumuksin
komitatiivi	–	antaumuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	antaumukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	antaumus-

Etymologia

antautua + -mus

Käännökset

1. suuri omistautuminen jollekin

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: antaumuksellinen

Aiheesta muualla

• antaumus Kielitoimiston sanakirjassa