aoristi

Katso artikkeli Aoristi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

aoristi (5)

1. (kielitiede) joidenkin kielten aikamuoto tai aspekti, joka yleensä ilmaisee tapahtumaa menneisyydessä

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑoˌrist̪i/
• tavutus: a‧o‧ris‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	aoristi	aoristit
genetiivi	aoristin	aoristien (aoristein)
partitiivi	aoristia	aoristeja
akkusatiivi	aoristi; aoristin	aoristit
sisäpaikallissijat
inessiivi	aoristissa	aoristeissa
elatiivi	aoristista	aoristeista
illatiivi	aoristiin	aoristeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	aoristilla	aoristeilla
ablatiivi	aoristilta	aoristeilta
allatiivi	aoristille	aoristeille
muut sijamuodot
essiivi	aoristina	aoristeina
translatiivi	aoristiksi	aoristeiksi
abessiivi	aoristitta	aoristeitta
instruktiivi	–	aoristein
komitatiivi	–	aoristeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	aoristi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. joidenkin kielten aikamuoto tai aspekti, joka yleensä ilmaisee tapahtumaa menneisyydessä

englanti: aorist

kroatia: aorist m.

Aiheesta muualla

• aoristi Tieteen termipankissa

Kroatia

Substantiivi

aoristi

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta aorist
2. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta aorist