argumentointi

Suomi

Substantiivi

argumentointi (5-J)

1. argumentaatio

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑrguˌment̪oi̯nt̪i/
• tavutus: ar‧gu‧men‧toin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	argumentointi	argumentoinnit
genetiivi	argumentoinnin	argumentointien (argumentointein)
partitiivi	argumentointia	argumentointeja
akkusatiivi	argumentointi; argumentoinnin	argumentoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	argumentoinnissa	argumentoinneissa
elatiivi	argumentoinnista	argumentoinneista
illatiivi	argumentointiin	argumentointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	argumentoinnilla	argumentoinneilla
ablatiivi	argumentoinnilta	argumentoinneilta
allatiivi	argumentoinnille	argumentoinneille
muut sijamuodot
essiivi	argumentointina	argumentointeina
translatiivi	argumentoinniksi	argumentoinneiksi
abessiivi	argumentoinnitta	argumentoinneitta
instruktiivi	–	argumentoinnein
komitatiivi	–	argumentointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	argumentoinni-
vahva vartalo	argumentointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

suomen kielen verbistä argumentoida

Liittyvät sanat

• argumentointivirhe

Aiheesta muualla

• argumentointi Kielitoimiston sanakirjassa