arveluttava

Suomi

Adjektiivi

arveluttava (10)

1. sellainen, joka arveluttaa; epäilystä herättävä, kyseenalainen

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑrʋeˌlut̪ːɑʋɑ/
• tavutus: ar‧ve‧lut‧ta‧va

Käännökset

1. joka arveluttaa

englanti: dubious

Liittyvät sanat

• epäilyttävä

Johdokset

• adverbit: arveluttavasti
• substantiivit: arveluttavuus

Aiheesta muualla

• arveluttava Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

arveluttava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä arveluttaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	arveluttava	arveluttavat
genetiivi	arveluttavan	arveluttavien (arveluttavain)
partitiivi	arveluttavaa	arveluttavia
akkusatiivi	arveluttava; arveluttavan	arveluttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	arveluttavassa	arveluttavissa
elatiivi	arveluttavasta	arveluttavista
illatiivi	arveluttavaan	arveluttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	arveluttavalla	arveluttavilla
ablatiivi	arveluttavalta	arveluttavilta
allatiivi	arveluttavalle	arveluttaville
muut sijamuodot
essiivi	arveluttavana	arveluttavina
translatiivi	arveluttavaksi	arveluttaviksi
abessiivi	arveluttavatta	arveluttavitta
instruktiivi	–	arveluttavin
komitatiivi	–	arveluttavine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	arveluttava-
vahva vartalo	arveluttava-
konsonantti- vartalo	-