asennoituminen

Suomi

Substantiivi

asennoituminen (38)

1. teonnimi verbistä asennoitua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	asennoituminen	asennoitumiset
genetiivi	asennoitumisen	asennoitumisten asennoitumisien
partitiivi	asennoitumista	asennoitumisia
akkusatiivi	asennoituminen; asennoitumisen	asennoitumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	asennoitumisessa	asennoitumisissa
elatiivi	asennoitumisesta	asennoitumisista
illatiivi	asennoitumiseen	asennoitumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	asennoitumisella	asennoitumisilla
ablatiivi	asennoitumiselta	asennoitumisilta
allatiivi	asennoitumiselle	asennoitumisille
muut sijamuodot
essiivi	asennoitumisena (asennoitumisna)	asennoitumisina
translatiivi	asennoitumiseksi	asennoitumisiksi
abessiivi	asennoitumisetta	asennoitumisitta
instruktiivi	–	asennoitumisin
komitatiivi	–	asennoitumisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	asennoitumise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	asennoitumis-

Etymologia

• verbi asennoitua + johdin -minen