askeltaa

Suomi

Verbi

askeltaa (54-I) (taivutus[luo])

1. ottaa askeleita, kulkea (käytetään erityisesti hevosesta)

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑskelt̪ɑːˣ/
• tavutus: as‧kel‧taa

Etymologia

• substantiivi askel (konsonanttivartalo askel- + pääte -taa)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: askellus, askeltaminen

Aiheesta muualla

• askeltaa Kielitoimiston sanakirjassa