astella

Suomi

Verbi

astella (67) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) astua

   Vartija asteli eteiseen hitain askelin.

Etymologia

verbi astua (vartalo ast|a- + pääte -ella (:-ele-))^[1]

Liittyvät sanat

• haparoida

Johdokset

• substantiivit: asteleminen, astelu

Aiheesta muualla

• astella Kielitoimiston sanakirjassa
• astella Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 214 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa