astuja

Suomi

Substantiivi

astuja (10)

1. henkilö, joka astuu

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑst̪ujɑ/
• tavutus: as‧tu‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	astuja	astujat
genetiivi	astujan	astujien (astujain)
partitiivi	astujaa	astujia
akkusatiivi	astuja; astujan	astujat
sisäpaikallissijat
inessiivi	astujassa	astujissa
elatiivi	astujasta	astujista
illatiivi	astujaan	astujiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	astujalla	astujilla
ablatiivi	astujalta	astujilta
allatiivi	astujalle	astujille
muut sijamuodot
essiivi	astujana	astujina
translatiivi	astujaksi	astujiksi
abessiivi	astujatta	astujitta
instruktiivi	–	astujin
komitatiivi	–	astujine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	astuja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi astua + johdin -ja

Aiheesta muualla

• astuja Kielitoimiston sanakirjassa