astunta

Suomi

Substantiivi

astunta (9-J)

1. astuminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑst̪unt̪ɑ/
• tavutus: as‧tun‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	astunta	astunnat
genetiivi	astunnan	astuntojen (astuntain)
partitiivi	astuntaa	astuntoja
akkusatiivi	astunta; astunnan	astunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	astunnassa	astunnoissa
elatiivi	astunnasta	astunnoista
illatiivi	astuntaan	astuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	astunnalla	astunnoilla
ablatiivi	astunnalta	astunnoilta
allatiivi	astunnalle	astunnoille
muut sijamuodot
essiivi	astuntana	astuntoina
translatiivi	astunnaksi	astunnoiksi
abessiivi	astunnatta	astunnoitta
instruktiivi	–	astunnoin
komitatiivi	–	astuntoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	astunna-
vahva vartalo	astunta-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi astua + johdin -nta

Käännökset

1. astuminen

englanti: gait

Aiheesta muualla

• astunta Kielitoimiston sanakirjassa