asvaltti

Suomi

Substantiivi

asvaltti (5-C)

1. bitumin ja kiviaineksen seos, jota käytetään teiden päällystämiseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑsʋɑlt̪ːi/
• tavutus: as‧valt‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	asvaltti	asvaltit
genetiivi	asvaltin	asvalttien (asvalttein)
partitiivi	asvalttia	asvaltteja
akkusatiivi	asvaltti; asvaltin	asvaltit
sisäpaikallissijat
inessiivi	asvaltissa	asvalteissa
elatiivi	asvaltista	asvalteista
illatiivi	asvalttiin	asvaltteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	asvaltilla	asvalteilla
ablatiivi	asvaltilta	asvalteilta
allatiivi	asvaltille	asvalteille
muut sijamuodot
essiivi	asvalttina	asvaltteina
translatiivi	asvaltiksi	asvalteiksi
abessiivi	asvaltitta	asvalteitta
instruktiivi	–	asvaltein
komitatiivi	–	asvaltteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	asvalti-
vahva vartalo	asvaltti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. bitumi ja kiviaineksen seos

Ks. asfaltti

Liittyvät sanat

Synonyymit

• asfaltti

Johdokset

• adjektiivit: asvalttinen
• verbit: asvaltoida

Aiheesta muualla

• asvaltti Kielitoimiston sanakirjassa