avarrin

Suomi

Substantiivi

avarrin (33-K)

1. reikien laajentamiseen käytettävä työkalu

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑʋɑrːin/
• tavutus: a‧var‧rin

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	avarrin	avartimet
genetiivi	avartimen	avartimien avarrinten
partitiivi	avarrinta	avartimia
akkusatiivi	avarrin; avartimen	avartimet
sisäpaikallissijat
inessiivi	avartimessa	avartimissa
elatiivi	avartimesta	avartimista
illatiivi	avartimeen	avartimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	avartimella	avartimilla
ablatiivi	avartimelta	avartimilta
allatiivi	avartimelle	avartimille
muut sijamuodot
essiivi	avartimena (avarrinna)	avartimina
translatiivi	avartimeksi	avartimiksi
abessiivi	avartimetta	avartimitta
instruktiivi	–	avartimin
komitatiivi	–	avartimine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	avartime-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	avarrin-

Etymologia

verbi avartaa (heikko vartalo avarra- ) + johdin -in

Käännökset

1. reikien laajentamiseen käytettävä työkalu

englanti: expander

ranska: écarteur m.

Liittyvät sanat

• kalvain

Aiheesta muualla

• avarrin Kielitoimiston sanakirjassa