blokki

Suomi

Substantiivi

blokki (5-A)

1. liittouma, liitto, ryhmittymä
2. (urheilu) lentopallossa kahden tai useamman eturivin pelaajan verkkotorjunta
3. kirjoituslehtiö
4. (tietotekniikka) lohko

Ääntäminen

• IPA: /ˈblokːi/
• tavutus: blok‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	blokki	blokit
genetiivi	blokin	blokkien (blokkein)
partitiivi	blokkia	blokkeja
akkusatiivi	blokki; blokin	blokit
sisäpaikallissijat
inessiivi	blokissa	blokeissa
elatiivi	blokista	blokeista
illatiivi	blokkiin	blokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	blokilla	blokeilla
ablatiivi	blokilta	blokeilta
allatiivi	blokille	blokeille
muut sijamuodot
essiivi	blokkina	blokkeina
translatiivi	blokiksi	blokeiksi
abessiivi	blokitta	blokeitta
instruktiivi	–	blokein
komitatiivi	–	blokkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	bloki-
vahva vartalo	blokki-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. liittouma

englanti: bloc

2. torjunta

englanti: block

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: blokata, blokkiutua

Yhdyssanat

itäblokki, länsiblokki

Aiheesta muualla

• blokki Kielitoimiston sanakirjassa