blondi

Suomi

Adjektiivi

blondi (5) (komparatiivi blondimpi, superlatiivi blondein) (taivutus [luo])

1. (slangia) vähä-älyinen, tyhmä

Ääntäminen

• IPA: /ˈblondi/
• tavutus: blon‧di

Substantiivi

blondi (5)

1. (arkikieltä) vaaleaverikkö; vaaleahiuksinen (käytetään useammin naisista)

   Minusta blondit ovat söpömpiä kuin tummatukkaiset.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	blondi	blondit
genetiivi	blondin	blondien (blondein)
partitiivi	blondia	blondeja
akkusatiivi	blondi; blondin	blondit
sisäpaikallissijat
inessiivi	blondissa	blondeissa
elatiivi	blondista	blondeista
illatiivi	blondiin	blondeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	blondilla	blondeilla
ablatiivi	blondilta	blondeilta
allatiivi	blondille	blondeille
muut sijamuodot
essiivi	blondina	blondeina
translatiivi	blondiksi	blondeiksi
abessiivi	blonditta	blondeitta
instruktiivi	–	blondein
komitatiivi	–	blondeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	blondi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. vaaleaverikkö

englanti: blond, blonde, ark. blondie espanja: rubia f. italia: bionda f. kroatia: plavuša f. puola: blondynka f.

ranska: blonde f. ruotsi: blondin saksa: Blondine f. venäjä: блондинка f., блондин m.

Liittyvät sanat

• blondivitsi

Johdokset

• blondata

Aiheesta muualla

• blondi Kielitoimiston sanakirjassa