bongari

Suomi

Substantiivi

bongari (6)

1. joku joka harrastaa lintujen bongausta

Ääntäminen

• IPA: /ˈboŋːɑri/
• tavutus: bon‧ga‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	bongari	bongarit
genetiivi	bongarin	bongarien bongareiden bongareitten
partitiivi	bongaria	bongareita bongareja
akkusatiivi	bongari; bongarin	bongarit
sisäpaikallissijat
inessiivi	bongarissa	bongareissa
elatiivi	bongarista	bongareista
illatiivi	bongariin	bongareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	bongarilla	bongareilla
ablatiivi	bongarilta	bongareilta
allatiivi	bongarille	bongareille
muut sijamuodot
essiivi	bongarina	bongareina
translatiivi	bongariksi	bongareiksi
abessiivi	bongaritta	bongareitta
instruktiivi	–	bongarein
komitatiivi	–	bongareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	bongari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi bongata (vokaalivartalo bongaa- ) + johdin -ri

Liittyvät sanat

• bongata

Aiheesta muualla

• bongari Kielitoimiston sanakirjassa