bosoni

Katso artikkeli Bosoni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

bosoni (6)

1. (ydinfysiikka) alkeishiukkanen, jonka spin on kokonaisluku
2. (ydinfysiikka) alkeishiukkasten yhdistelmä, jonka hiukkasten yhteenlaskettu spin on kokonaisluku

Ääntäminen

• IPA: /ˈbosoni/
• tavutus: bo‧so‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	bosoni	bosonit
genetiivi	bosonin	bosonien bosoneiden bosoneitten
partitiivi	bosonia	bosoneita bosoneja
akkusatiivi	bosoni; bosonin	bosonit
sisäpaikallissijat
inessiivi	bosonissa	bosoneissa
elatiivi	bosonista	bosoneista
illatiivi	bosoniin	bosoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	bosonilla	bosoneilla
ablatiivi	bosonilta	bosoneilta
allatiivi	bosonille	bosoneille
muut sijamuodot
essiivi	bosonina	bosoneina
translatiivi	bosoniksi	bosoneiksi
abessiivi	bosonitta	bosoneitta
instruktiivi	–	bosonein
komitatiivi	–	bosoneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	bosoni-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. alkeishiukkanen, jonka spin on kokonaisluku

englanti: boson

Liittyvät sanat

• alkeishiukkasbosoni, yhdistelmäbosoni, yhdistelmähiukkasbosoni

Yhdyssanat

välibosoni

Vieruskäsitteet

• fermioni

Alakäsitteet

• skalaaribosoni, vektoribosoni
• mittabosoni
• gluoni, W-bosoni, Z-bosoni, fotoni, Higgsin bosoni, gravitoni
• mesoni

Aiheesta muualla

• bosoni Kielitoimiston sanakirjassa
• bosoni Tieteen termipankissa

Kroatia

Substantiivi

bosoni

1. monikon nominatiivimuoto sanasta boson
2. monikon vokatiivimuoto sanasta boson