Suomi Substantiivi bugaaminen (38) teonnimi verbistä bugata Taivutus Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ... Taivutus sijamuotoyksikkömonikko kieliopilliset sijamuodot nominatiivi bugaaminen bugaamiset genetiivi bugaamisen bugaamistenbugaamisien partitiivi bugaamista bugaamisia akkusatiivi bugaaminen; bugaamisen bugaamiset sisäpaikallissijat inessiivi bugaamisessa bugaamisissa elatiivi bugaamisesta bugaamisista illatiivi bugaamiseen bugaamisiin ulkopaikallissijat adessiivi bugaamisella bugaamisilla ablatiivi bugaamiselta bugaamisilta allatiivi bugaamiselle bugaamisille muut sijamuodot essiivi bugaamisena(bugaamisna) bugaamisina translatiivi bugaamiseksi bugaamisiksi abessiivi bugaamisetta bugaamisitta instruktiivi – bugaamisin komitatiivi – bugaamisine-+ omistusliite vartalot vokaalivartalo bugaamise- heikko vartalo - vahva vartalo - konsonantti-vartalo bugaamis- Sulje Etymologia verbi bugata (vokaalivartalo bugaa- ) + johdin -minenRemove adsWikiwand - on Seamless Wikipedia browsing. On steroids.Remove ads