clapper

Englanti

Substantiivi

clapper (monikko clappers)

1. soittokellon kieli eli läppä
2. taputtaja
3. (slangia, kuvaannollisesti) (varsinkin vuolassanaisen ihmisen) kieli

   Hold your clapper! – Pidä kielesi kurissa / Iho umpeen!

4. räikkä

Liittyvät sanat

• clap

Synonyymit

• [1], [3] tongue