kieli
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
| Katso myös: Kieli |
Suomi
Substantiivi
kieli (26)
- (anatomia) suussa oleva nielemiseen, lämmönsäätelyyn ja ihmisellä puheen tuottamiseen käytettävä lihas
- Pidetään kieli keskellä suuta.
- (kielitiede) ihmisen äänteisiin perustuvaan puheeseen tai sovittuihin käsien liikkeisiin perustuva viestintäjärjestelmä (esim. suomen kieli)
- Kuinka taidan suomen kielen.
- lapsen kielen kehitys
- Viittomakielet eli viitotut kielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä.
- (kielitiede) kielen tyyli; jollekulle tai joillekuille ominainen kielenkäyttö
- romaanin kieli on runollista
- alamaailman kieli
- Tuollaista kieltä en kuuntele hetkeäkään!
- (musiikki) kielisoitinten ääntä tuottava pingotettu lanka tai jänne
- Vaihdoin kitaraan uudet kielet.
- (musiikki) puhaltimen lehti
- soittokellon umpinaiseen yläpäähän kiinnitetty metallinen osa (eli läppä), joka lyö kellon laitaan
- (tekniikka) eräissä mekanismeissa oleva osa, uloke
- Oven tiivisteet painavat ovea ja lukon kieltä karmissa olevaa helaa vasten.
- ponttiliitoksen kieli
- (tekniikka) vaa´an osoitin
- Vaa´an kieli osoittaa punnittavan painon.
- iltti
- Vedä kieli suoraan ennen kuin kiristät nauhat.
Elin [1]
Kontrabasson kielet [4]
Flyygelin kielet [4]
Kellon kieli [6]
Lukon kieli [7]
Kengän kieli [9]
Ääntäminen
- IPA: /ˈkie̯li/, [ˈk̟ie̞li]
- tavutus: kie‧li
Taivutus
Etymologia
kantauralin kēle [1]
Käännökset
1. suussa oleva puheen tuottamiseen, nielemiseen ja lämmönsäätelyyn käytetty elin
|
|
2. kommunikaatiojärjestelmä
|
|
3. kielen tyyli
|
4. kielisoittimen osa
7. lukon uloke
|
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: kielellinen, kieletön, kielevä, kielimäinen
- substantiivit: kieleke, kielo
- verbit: kielentää, kieliä, kieltää
Yhdyssanat
alkukieli, alkuperäiskieli, ammattikieli, anopinkieli, arkikieli, arpitaaninkielinen, bantukieli, bikol-kieli, elekieli, erikoiskieli, frankoprovensaalinkielinen, hallintokieli, hoivakieli, hybridikieli, häpykieli, häränkieli, ilmekieli, intiaanikieli, isolaattikieli, kansankieli, kansliakieli, kantakieli, kapulakieli, kehonkieli, kengänkieli, kielenhuolto, kielenkanta, kielenkantimet, kielenkärki, kielenkääntäjä, kielenopas, kielenopetus, kielenparsi, Kielentunnistus, kielentuntemus, kielentutkija, kielentutkimus, kielenvaihto, kielenviljely, kielialue, kieliasu, kielifilosofia, kielifysiologia, kielihistoria, kielihäiriö, kielijänne, kielikampela, kielikello, kielikoe, kielikorva, kielikoulu, kielikukkanen, kielikunta, kielikurssi, kielikuva, kielikylpy, kielilaboratorio, kielilainsäädäntö, kielileike, kielilläpuhuja, kieliluu, kielimaantiede, kielimakkara, kielimanifesti, kielimies, kielimuoto, kielimuunnos, kielimuuri, kielinero, kielinysty, kielinäyte, kieliopas, kieliopisto, kielioppi, kielipesä, kielipihdit, kielipolitiikka, kielipsykologia, kielipää, kielireskripti, kielirisa, kieliryhmä, kieliside, kielisilta, kielisoitin, kielisosiologia, kielistudio, kielisukulaisuus, kielisuudelma, kielisyöpä, kielitaistelu, kielitaito, kielitaju, kielitiede, kielitulehdus, kielitunne, kielitutkimus, kielitutkinto, kieliviila, kielivirhe, kielivähemmistö, kieliyhteisö, kieliäänikerta, kieliäänne, kieltenopetus, kieltenpidin, kirjakieli, kohdekieli, koirankieli, komentosarjakieli, konekieli, kontinkieli, korukieli, kotikieli, koululaiskieli, kukkaskieli, kulttuurikieli, kuvakieli, käännöskieli, käärmeenkieli, lakikieli, lapsenkieli, lastenkieli, lukonkieli, lähdekieli, lähtökieli, maailmankieli, mainoskieli, makuakieli, merkkikieli, metakieli, muotokieli, mustalaiskieli, nykykieli, ohjelmointikieli, oksitaaninkielinen, opetuskieli, palkeenkieli, paperikieli, pianonkieli, pikkukieli, poronkieli, puhekieli, puhuntokieli, raastinkieli, runokieli, ruskeakieli, ruumiinkieli, salakieli, samojedikieli, satakieli, sekakieli, selkokieli, selväkieli, sivistyskieli, sotilaskieli, sukukieli, sukulaiskieli, sävelkieli, tytärkieli, työkieli, urheilukieli, vaa'ankieli, vaa’ankieli, valtakieli, viittomakieli, virkakieli, viulunkieli, vähemmistökieli, yleiskieli, äidinkieli, äännekieli
Sanaliitot
- karibilainen kieli, tokaarilainen kieli, tokaarinen kieli, elävä kieli,
forensinen kielentutkimus, formaali kieli, kuollut kieli, luonnollinen kieli, uralilaiset kielet
_-_The_Noun_Project.svg){kind=small}
Idiomit
- mielin kielin
- mielistellen
- odottaa kieli pitkällä
- odottaa innolla jotakin tapahtuvaksi
- olla kielen päällä
- sanasta tai termistä, jota ei muista, mutta joka tuntuu olevan juuri tulemassa mieleen
- olla kieli solmussa
- (pitää) kieli keskellä suuta
- olla kuoleman kielissä
Aiheesta muualla
- kieli Kielitoimiston sanakirjassa
- kieli Suomen murteiden sanakirjassa
- kieli Tieteen termipankissa
- kieli Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kieli ja kieltää. Kotimaisten kielten keskus
- Artikkelit 964, 3050 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
kieli
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kieliä
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kieliä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kieliä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kieliä
Remove ads
Karjala
Substantiivi
kieli
Aiheesta muualla
- kieli Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Livvi
Substantiivi
kieli
- kieli
- ruočin kieli - ruotsin kieli
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads