diskaus

Suomi

Substantiivi

diskaus (39)

1. diskaaminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈdiskɑus/ tai /ˈdiskɑu̯s/
• tavutus: dis‧ka‧us / dis‧kaus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	diskaus	diskaukset
genetiivi	diskauksen	diskausten diskauksien
partitiivi	diskausta	diskauksia
akkusatiivi	diskaus; diskauksen	diskaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	diskauksessa	diskauksissa
elatiivi	diskauksesta	diskauksista
illatiivi	diskaukseen	diskauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	diskauksella	diskauksilla
ablatiivi	diskaukselta	diskauksilta
allatiivi	diskaukselle	diskauksille
muut sijamuodot
essiivi	diskauksena	diskauksina
translatiivi	diskaukseksi	diskauksiksi
abessiivi	diskauksetta	diskauksitta
instruktiivi	–	diskauksin
komitatiivi	–	diskauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	diskaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	diskaus-

Etymologia

• verbi diskata (vokaalivartalo diskaa- ) + johdin -us

Aiheesta muualla

• diskaus Kielitoimiston sanakirjassa