donkki

Suomi

Substantiivi

donkki (5-A)

1. (urheilu) donkkaamisen toteutus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	donkki	donkit
genetiivi	donkin	donkkien (donkkein)
partitiivi	donkkia	donkkeja
akkusatiivi	donkki; donkin	donkit
sisäpaikallissijat
inessiivi	donkissa	donkeissa
elatiivi	donkista	donkeista
illatiivi	donkkiin	donkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	donkilla	donkeilla
ablatiivi	donkilta	donkeilta
allatiivi	donkille	donkeille
muut sijamuodot
essiivi	donkkina	donkkeina
translatiivi	donkiksi	donkeiksi
abessiivi	donkitta	donkeitta
instruktiivi	–	donkein
komitatiivi	–	donkkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	donki-
vahva vartalo	donkki-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

englannin sanasta dunk

Käännökset

1. donkkaamisen toteutus

englanti: dunk, slam dunk

Aiheesta muualla

• donkki Kielitoimiston sanakirjassa