edustus
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
edustus (39)
- (oikeustiede) henkilön omatahtoinen toiminta toisen henkilön tai oikeushenkilön nimissä tämän lukuun lain, valtuutuksen tai tuomioistuimen päätöksen nojalla; kun edustaja tekee oikeustoimen päämiehensä puolesta tarvittavan kelpuutuksen eli edustusvallan nojalla, oikeustoimen vaikutukset koskevat edustettua (päämiestä) välittömästi edustajan jäädessä vaikutusten ulkopuolelle; sopijapuolet yhteen saattava välittäjä ei ole edustaja, mutta hänet voidaan erikseen valtuuttaa toimimaan myös edustajana
Ääntäminen
- IPA: /ˈedust̪us/
- tavutus: e‧dus‧tus
Taivutus
Etymologia
Käännökset
1. oikeustiede
|
|
Liittyvät sanat
Alakäsitteet oikeustieteessä
Alakäsitteet muualla
- diplomaattiedustus
- olympiaedustus
Johdokset
- adjektiivit: edustuksellinen
- substantiivit: edustusto
Yhdyssanat
aliedustus, diplomaattiedustus, edustusasu, edustusasunto, edustusauto, edustuselin, edustusjoukkue, edustuskulut, edustuskyky, edustuslaitos, edustuslounas, edustusmenot, edustusoikeus, edustustehtävä, edustustilaisuus, edustustili, edustusvalta, kansanedustuslaitos, liikaedustus, olympiaedustus, ulkomaanedustus, yliedustus
Aiheesta muualla
- edustus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 484 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads