elake

Suomi

Substantiivi

elake (48-A)

1. (murteellinen) eläke

Ääntäminen

• IPA: [ˈe̞lɑk̟e̞ˣ]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	elake	elakkeet
genetiivi	elakkeen	elakkeiden elakkeitten
partitiivi	elaketta	elakkeita
akkusatiivi	elake; elakkeen	elakkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	elakkeessa	elakkeissa
elatiivi	elakkeesta	elakkeista
illatiivi	elakkeeseen	elakkeisiin elakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	elakkeella	elakkeilla
ablatiivi	elakkeelta	elakkeilta
allatiivi	elakkeelle	elakkeille
muut sijamuodot
essiivi	elakkeena	elakkeina
translatiivi	elakkeeksi	elakkeiksi
abessiivi	elakkeetta	elakkeitta
instruktiivi	–	elakkein
komitatiivi	–	elakkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	elakkee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	elaket-

Käännökset

1. eläke

Ks. eläke

Ruotsi

Adjektiivi

elake

1. (taivutusmuoto) yksikön luonnollisen maskuliinin määräinen muoto sanasta elak