essens

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Ruotsi

Substantiivi

essens yl. (3) (yks. määr. essensen [luo], mon. epämäär. essenser [luo], mon. määr. essenserna [luo])

  1. (filosofia) olemus
  2. (kemia) esanssi

Substantiivi

essens

  1. (taivutusmuoto) monikon määräisen muodon genetiivi sanasta ess

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads