eteeni

Suomi

Katso artikkeli Eteeni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

eteeni (6)

1. hiilivety, jossa on kaksi hiiliatomia ja näiden välillä kaksoissidos

Ääntäminen

• IPA: /ˈet̪eːni/
• tavutus: e‧tee‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	eteeni	eteenit
genetiivi	eteenin	eteenien eteeneiden eteeneitten
partitiivi	eteeniä	eteeneitä eteenejä
akkusatiivi	eteeni; eteenin	eteenit
sisäpaikallissijat
inessiivi	eteenissä	eteeneissä
elatiivi	eteenistä	eteeneistä
illatiivi	eteeniin	eteeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	eteenillä	eteeneillä
ablatiivi	eteeniltä	eteeneiltä
allatiivi	eteenille	eteeneille
muut sijamuodot
essiivi	eteeninä	eteeneinä
translatiivi	eteeniksi	eteeneiksi
abessiivi	eteenittä	eteeneittä
instruktiivi	–	eteenein
komitatiivi	–	eteeneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	eteeni-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. hiilivety, jossa on kaksi hiiltä ja hiilten välillä kaksoissidos

englanti: ethene

turkki: etilen, eten

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• etyleeni

Johdokset

• substantiivit: polyeteeni

Aiheesta muualla

• eteeni Kielitoimiston sanakirjassa

Adverbi

eteeni

1. (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta eteen