etuoikeus
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
etuoikeus
- oikeus saada tai tehdä jotain ennen muita, oikeus jollaista ei ole muilla tai kaikilla
- (sosiologia) syntyperän tai omien valintojen aiheuttama tilanne, jossa henkilö on vähemmän syrjitty kuin muut
- Hoikkien etuoikeus tarkoittaa sitä, että lihaviin kohdistuu sellaista syrjintää ja sellaisia arjen hankaluuksia, jota laihat ja normaalipainoiset eivät kohtaa (is.fi)
Ääntäminen
- IPA: /ˈet̪uˌoi̯keus/ tai /ˈet̪uˌoi̯keu̯s/
- tavutus: e‧tu‧oi‧ke‧us / e‧tu‧oi‧keus
Etymologia
Käännökset
1. etuoikeus
|
|
Liittyvät sanat
- etu
- etuoikeudellinen
- etuoikeudeton
- etuoikeutettu
- etuoikeuttaa
- oikeus
Yhdyssanat
Aiheesta muualla
Remove ads
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads