fange

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Saksa

Verbi

fange

  1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä fangen
  2. konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä fangen
  3. konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä fangen
  4. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä fangen

Tanska

Substantiivi

fange yl. (yks. määr. fangen[luo], mon. epämäär. fanger [luo], mon. määr. fangerne [luo])

  1. vanki

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads