fillarointi

Suomi

Substantiivi

fillarointi (5-J)

1. (slangia) polkupyöräily

Ääntäminen

• IPA: /ˈfilːɑˌroi̯nt̪i/
• tavutus: fil‧la‧roin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	fillarointi	fillaroinnit
genetiivi	fillaroinnin	fillarointien (fillarointein)
partitiivi	fillarointia	fillarointeja
akkusatiivi	fillarointi; fillaroinnin	fillaroinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	fillaroinnissa	fillaroinneissa
elatiivi	fillaroinnista	fillaroinneista
illatiivi	fillarointiin	fillarointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	fillaroinnilla	fillaroinneilla
ablatiivi	fillaroinnilta	fillaroinneilta
allatiivi	fillaroinnille	fillaroinneille
muut sijamuodot
essiivi	fillarointina	fillarointeina
translatiivi	fillaroinniksi	fillaroinneiksi
abessiivi	fillaroinnitta	fillaroinneitta
instruktiivi	–	fillaroinnein
komitatiivi	–	fillarointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	fillaroinni-
vahva vartalo	fillarointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi fillaroida (vartalo fillaroi- ) + johdin -nti

Liittyvät sanat

• fillari
• polkupyöräily, pyöräily

Aiheesta muualla

• fillarointi Kielitoimiston sanakirjassa