filunki

Suomi

Substantiivi

filunki (5-G)

1. (arkikieltä) huiputus, petkutus

   tehdä filunkia – huiputtaa, vedättää, petkuttaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈfiluŋki/
• tavutus: fi‧lun‧ki

Etymologia

• ruotsin murteellisesta sanasta filunk 'veijari' (< filur 'huijari, varas' + halunk 'veijari')^[1]

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• vilunki

Aiheesta muualla

• filunki Kielitoimiston sanakirjassa