finito

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Italia

Verbi

finito m., finita[luo] f. (monikko finiti[luo] m., finite f.)

  1. partisiipin perfekti verbistä finire

Latina

Verbi

fīnītō

  1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 2. persoonan muoto verbistä fīniō
  2. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 3. persoonan muoto verbistä fīniō
  3. yksikön maskuliinin ja neutrin datiivimuoto sanasta fīnītus (joka on partisiipin perfekti verbistä fīniō)
  4. yksikön maskuliinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta fīnītus (joka on partisiipin perfekti verbistä fīniō)
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads