forelli

Suomi

Substantiivi

forelli (5)

1. joskus purotaimenesta käytetty nimitys

   Myös kirjolohi annoskalana saattaa muuttua forelliksi matkalla keittiöstä pöytään.

Ääntäminen

• IPA: /ˈforelːi/
• tavutus: fo‧rel‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	forelli	forellit
genetiivi	forellin	forellien (forellein)
partitiivi	forellia	forelleja
akkusatiivi	forelli; forellin	forellit
sisäpaikallissijat
inessiivi	forellissa	forelleissa
elatiivi	forellista	forelleista
illatiivi	forelliin	forelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	forellilla	forelleilla
ablatiivi	forellilta	forelleilta
allatiivi	forellille	forelleille
muut sijamuodot
essiivi	forellina	forelleina
translatiivi	forelliksi	forelleiksi
abessiivi	forellitta	forelleitta
instruktiivi	–	forellein
komitatiivi	–	forelleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	forelli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. joskus purotaimenesta käytetty nimitys

ruotsi: forell venäjä: форель

viro: forell

Aiheesta muualla

• forelli Kielitoimiston sanakirjassa