front

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Englanti

Adjektiivi

front (ei vertailuasteita)

  1. etumainen

Liittyvät sanat

Sanaliitot

Substantiivi

front (monikko fronts)

  1. etupuoli, etuosa, julkisivu
  2. (sodankäynti, ilmatiede) rintama
  3. (vanhentunut) otsa

Ranska

Substantiivi

front m. (monikko fronts[luo])

  1. otsa
  2. etupuoli
  3. (sodankäynti) rintama
  4. (ilmatiede) säärintama

Aiheesta muualla

  • front Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Substantiivi

Lisätietoja genetiivi/datiivi ...

front n. (määräinen: frontul, monikko: fronturi, määräinen: fronturile)

  1. rintama
    Frontul Salvării Naţionale – kansallinen pelastusrintama
    Frontul Popular – kansanrintama

Ruotsi

Substantiivi

front yl. (3) (yks. määr. fronten[luo], mon. epämäär. fronter[luo], mon. määr. fronterna[luo])

  1. rintama

Aiheesta muualla

  • front Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Serbia

Substantiivi

frȍnt m. (kyrillinen фронт)

  1. (sodankäynti) rintama

Ääntäminen

Taivutus

yksikkö monikko
nominatiivifrȍntfrȍntovi
genetiivifrȍntafrȍntōvā
datiivi-lokatiivifrȍntufrȍntovima
akkusatiivifrȍntfrȍntove
vokatiivifrontefrȍntovi
instrumentaalifrȍntomfrȍntovima

Aiheesta muualla

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads