gravis

Suomi

Substantiivi

gravis (39)

1. (fonetiikka) kirjaimen ylle kirjoitettava korkomerkki, joka näyttää oikealle alaspäin suunnatulta pilkulta: `

   Gravis ilmaisee tarkekirjoituksessa sivupainon sijainnin, mutta eräiden kielten kirjoituksessa sillä on muu täsmällinen merkitys diakriittisenä merkkinä.

2. Unicode-merkki U+0060 (kirjaimeen yhdistyvä tarke gravis)

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	gravis	gravikset
genetiivi	graviksen	gravisten graviksien
partitiivi	gravista	graviksia
akkusatiivi	gravis; graviksen	gravikset
sisäpaikallissijat
inessiivi	graviksessa	graviksissa
elatiivi	graviksesta	graviksista
illatiivi	gravikseen	graviksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	graviksella	graviksilla
ablatiivi	gravikselta	graviksilta
allatiivi	gravikselle	graviksille
muut sijamuodot
essiivi	graviksena	graviksina
translatiivi	gravikseksi	graviksiksi
abessiivi	graviksetta	graviksitta
instruktiivi	–	graviksin
komitatiivi	–	graviksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	gravikse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	gravis-

Käännökset

1. kirjaimen ylle kirjoitettava korkomerkki

englanti: grave accent, grave

ranska: accent grave m.

Liittyvät sanat

• aksentti
• graavi
• gravis tooni
• myasthenia gravis

Yhdyssanat

gravisaksentti

Aiheesta muualla

• gravis Kielitoimiston sanakirjassa
• Kielitoimiston ohjepankki / tarkkeet

Latina

Adjektiivi

gravis m./f., grave n. (taivutus)

1. painava, raskas