hakkailla

Suomi

Verbi

hakkailla (67) (taivutus[luo])

1. hakata jatkuvasti tai toistuvasti

   Ukolla oli tapana hakkailla halkoja vielä vanhoilla päivilläänkin.

2. (puhekieltä) flirttailla

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑkːɑi̯lːɑˣ/
• tavutus: hak‧kail‧la

Etymologia

• verbi hakata ((vahva) vokaalivartalo hakka|a- + pääte -illa (:-ile-))

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: hakkaileminen, hakkailu

Aiheesta muualla

• hakkailla Kielitoimiston sanakirjassa