halaus

Suomi

Substantiivi

halaus (39)

1. lohduttava tai ystävällinen ele, jossa kädet puristetaan toisen ihmisen ympäri

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑlɑus/ tai /ˈhɑlɑu̯s/
• tavutus: ha‧la‧us / ha‧laus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	halaus	halaukset
genetiivi	halauksen	halausten halauksien
partitiivi	halausta	halauksia
akkusatiivi	halaus; halauksen	halaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	halauksessa	halauksissa
elatiivi	halauksesta	halauksista
illatiivi	halaukseen	halauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	halauksella	halauksilla
ablatiivi	halaukselta	halauksilta
allatiivi	halaukselle	halauksille
muut sijamuodot
essiivi	halauksena	halauksina
translatiivi	halaukseksi	halauksiksi
abessiivi	halauksetta	halauksitta
instruktiivi	–	halauksin
komitatiivi	–	halauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	halaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	halaus-

Etymologia

• verbi halata (vokaalivartalo halaa- ) + johdin -us

Käännökset

1. lohduttava tai ystävällinen ele, jossa kädet puristetaan toisen ihmisen ympäri

englanti: hug espanja: abrazo m. ranska: câlin m.

ruotsi: kram saksa: Umarmung f.

Liittyvät sanat

• halata

Aiheesta muualla

• halaus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3963 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa