haljeta

Suomi

Verbi

haljeta (74-L) (taivutus[luo])

1. mennä halki, hajota tyypillisesti kahteen osaan

   Löin kookospähkinää kiveen kunnes se halkesi.

2. (kuvaannollisesti) revetä

   Söin niin paljon että olin haljeta.

   Missä on WC!? Rakkoni on halkeamaisillaan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑljet̪ɑˣ/
• tavutus: hal‧je‧ta

Etymologia

• vrt. halki (heikko vartalo halje- + johdin -t- (:-a-) + infinitiivin tunnus -a)

Käännökset

1. mennä halki

englanti: split, crack japani: 割れる

ruotsi: rämna unkari: reped

2. revetä

englanti: (esim. rakosta) burst

Liittyvät sanat

• halki, halkaista, halko
• lohjeta, katketa

Johdokset

• substantiivit: halkeama
• verbit: halkeilla

Yhdyssanat

halkeamisreaktio

Aiheesta muualla

• haljeta Kielitoimiston sanakirjassa