haluttomuus

Suomi

Substantiivi

haluttomuus (40)

1. se, että on haluton

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑlut̪ˌt̪omuːs/
• tavutus: ha‧lut‧to‧muus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	haluttomuus	haluttomuudet
genetiivi	haluttomuuden	haluttomuuksien
partitiivi	haluttomuutta	haluttomuuksia
akkusatiivi	haluttomuus; haluttomuuden	haluttomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	haluttomuudessa	haluttomuuksissa
elatiivi	haluttomuudesta	haluttomuuksista
illatiivi	haluttomuuteen	haluttomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	haluttomuudella	haluttomuuksilla
ablatiivi	haluttomuudelta	haluttomuuksilta
allatiivi	haluttomuudelle	haluttomuuksille
muut sijamuodot
essiivi	haluttomuutena	haluttomuuksina
translatiivi	haluttomuudeksi	haluttomuuksiksi
abessiivi	haluttomuudetta	haluttomuuksitta
instruktiivi	–	haluttomuuksin
komitatiivi	–	haluttomuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	haluttomuude-
vahva vartalo	haluttomuute-
konsonantti- vartalo	haluttomuut-

Etymologia

adjektiivi haluton ((vahva) vokaalivartalo haluttoma- ) + johdin -uus

Käännökset

1. se, että on haluton

englanti: reluctance, unwillingness

Liittyvät sanat

• halu
• vastenmielisyys
• vastentahtoisuus

Aiheesta muualla

• haluttomuus Kielitoimiston sanakirjassa